Hirvi on villieläin, joka on kuulunut Suomen luontoon kivikaudelta asti. Metsän valtiaalla ei ole luontaisia vihollisia, joten hirvikantaa täytyy säädellä viranomaislupiin perustuvalla hirvenmetsästyksellä. Yhtäkään hirveä ei kuitenkaan metsästetä nahan vuoksi. Parkitsemme Kaarna hirvennahkaa vapaina ja onnellisina eläneiden hirvien vuodista, joita saamme käyttöömme hirvenmetsästyksen sivutuotteena.
HIRVENMETSÄSTYS ON OSA RIISTANHOITOA
Hirvi on riistaeläin. Hirvenmetsästystä harjoitetaan riistanhoitona lajin jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Riistanhoito tarkoittaa aktiivista toimintaa riistan ja sen elinmahdollisuuksien hyväksi.
Jos hirvenmetsästys loppuisi, suurin kärsijä olisi hirvi itse. Arvioiden mukaan hirvikanta jopa nelinkertaistuisi muutamassa vuodessa ilman metsästystä. Se johtaisi hirven ja muiden eläinten aliravitsemukseen.
Hirvenmetsästyksellä vähennetään myös hirven aiheuttamia metsävahinkoja, kuten katkenneita puuntaimien latvakasvuja.
Hallitsemattoman hirvikannan lopputuloksena kuolemaan johtavat liikenneonnettomuudet myös lisääntyisivät merkittävästi. Hirvenmetsästyksen lopettaminen aiheuttaisi yhteiskunnalle valtavat rahalliset tappiot, koska edellä mainitut vahingot ja onnettomuudet pitää korvata.
Riistanhoitona harjoitettavan metsästyksen pitää aina olla eettisesti hyväksyttävää ja ekologisesti kestävää. Hirvenmetsästys ei saa vaarantaa hirvikantaa, vahingoittaa tarpeettomasti luontoa tai tuottaa eläimille tarpeetonta kärsimystä.
Hirvien lukumäärä lasketaan vuosittain, ja näiden tietojen perusteella Suomen Riistakeskus myöntää metsästysluvat, joilla hirvikanta pidetään tavoitetasolla.
Hirvenmetsästys on sallittua ainoastaan pyyntiluvalla, jonka nojalla metsästetystä hirvieläimestä on tehtävä saalisilmoitus Suomen Riistakeskukselle. Hirvenmetsästys on sallittua vain rajoitettuna aikana syksyllä ja talvella. Hirvi on rauhoitettu eläin pyyntiaikojen ulkopuolella.
Perinne vaatii metsästäjiä kunnioittamaan saalistaan ja metsästyslaki kieltää aiheuttamasta tarpeetonta kipua ja kärsimystä eläimelle. Lisäksi jokaisen metsästäjän on läpäistävä teoreettinen ja käytännöllinen koe kunnioittavan ja eettisen metsästyksen varmistamiseksi.
Metsästyslaki suojaa myös luontoa. Metsästäjät liikkuvat maastossa jalkaisin, sillä autojen sekä koneiden käyttö metsästyksen apuvälineenä on kiellettyä.
HIRVENMETSÄSTYS – VUOSISATAINEN PERINNE
Hirvi on elänyt Suomen metsissä, ihmisten läheisyydessä, mutta omillaan jo tuhansien vuosien ajan. Aikoinaan hirvestä saatavien raaka-aineiden hyödyntäminen kokonaan ja kestävästi oli tiiviissä luontosuhteessa eläneille ihmisille elinehto. Saaliseläimenä hirvi oli monikäyttöinen ja siten arvokas. Siksi hirvenmetsästys on Suomessa edelleen hyvin perinteikäs harrastus ja tapa hankkia ravintoa.
Koska hirvi on kunnioitettu saaliseläin, kaadetut hirvet hyödynnetään perinteiden velvoittamana mahdollisimman hyvin. Riistaliha menee metsästäjien omaan käyttöön ruuaksi. Nahkojen jatkojalostus on kuitenkin yksityishenkilöille ja metsästysseuroille liian työlästä.
Ilman hirvenmetsästystä emme voi valmistaa hirvennahoista Kaarnaa, mutta hirveä ei metsästetä Kaarnan takia.
Jos emme keräisi kaadettujen hirvien raakanahkoja talteen yhteistyössä metsästäjien kanssa, nahat jäisivät metsiin.
Olemme vuosikymmenien ajan työskennelleet ahkerasti ja omistautuneesti rakentaaksemme modernin, tehokkaan ja ympäristöystävällisen järjestelmän vuotien keräämistä varten.
Teemme tiivistä ja ympärivuotista yhteistyötä metsästysseurojen kanssa, jotta saamme kerättyä suuren määrän hirvennahkoja talteen. Kuljemme kahdeksan kuukauden aikana 80 000 kilometriä pohjoisten metsien karuissa olosuhteissa keräämässä raakanahkoja Kaarnan valmistamiseksi.
Olemme vuosikymmenien ajan työskennelleet ahkerasti ja omistautuneesti rakentaaksemme modernin, tehokkaan ja ympäristöystävällisen järjestelmän vuotien keräämistä varten.
Teemme tiivistä ja ympärivuotista yhteistyötä metsästysseurojen kanssa, jotta saamme kerättyä suuren määrän hirvennahkoja talteen. Kuljemme kahdeksan kuukauden aikana 80 000 kilometriä pohjoisten metsien karuissa olosuhteissa keräämässä raakanahkoja Kaarnan valmistamiseksi.
Suvussamme vuosikymmenien ajan kulkenut käsityöläisperinne ja nahkojen keräämiseen vaadittava työmäärä takaavat sen, että kunnioitamme harvinaista raaka-ainetta sen ansaitsemalla tavalla.
Vastaanotamme seuroilta kaikki vuodat ja lajittelemme ne tehtaallamme. Nahkatuotantoon soveltuvat vuodat parkitsemme Kaarnaksi ja lemmikkituotantoon soveltuvista nahoista valmistamme koirien puruluita ja -herkkuja. Hyödynnämme saamamme raaka-aineen sataprosenttisesti.
Me tiedämme, että valmistamme eettistä ja ekologista nahkaa. Se on meidän perintömme ja velvollisuutemme. Se tuntuu harvinaisen oikealta.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.